Tietoja minusta

Oma kuva
Rakastan askartelua ja näpertelyä, mutta teen harvemmin mitään valmiiden ohjeiden mukaan. Käsillä tekeminen on hemmottelun ohella pieni pako arjesta :)

maanantai 25. marraskuuta 2013

Muista hengittää

Minulla on tänään synttärit. Eilen oltiin vanhempieni luona niitä juhlimassa, mutta tälle päivää ei ole mitään suunnitteilla. Vain kuppi kahvia, pala omenahyvekakkua ja tiramisumanteleita. Niin ja ennen  kaikkea pieni, hiljainen hetki :) Mitäpä muuta sitä pienen lapsen vanhempi voisi toivoa.

Iloitsen ihan suunnattomasti siitä, että voin rauhassa istahtaa alas, vaikka koti onkin semikaaoksessa. Pöydän pääty on liisteröity maissinaksulla ja tiskit on seisseet altaassa jo hyvän aikaa. On tullut huomattua, että semmoista absoluuttista, perfektionistin mieltä hivelevää järjestystä ei lapsiperheessä ole juuri koskaan. Pari viikkoa sitten henkiset seinät meinasivat alkaa jo rymisemään niskaan, kun on pimeää, päivisin välillä yksinäistäkin ja kotitöiden lista on loputon. Olenkin koettanut nyt järjestää itselleni mielekästä tekemistä päiviksi, lähteä reippaammin ulos ja unohtaa välillä kotihommat. Mieskin on ottanut loppuvuodeksi vähän ylimääräisiä vapaapäiviä <3

Onneksi tässä pienen elämän varrella on tullut opittua sen verran, että kasaantuvan stressin tunnistaa. Silloin pitää vain muistaa hengittää ja hengähtää, etsiä ne pienetkin mahdollisuudet rentoutua ja olla itselle armollinen. Tämä ensimmäinen vauvavuosi on varmasti omalla tavallaan elämäni rankinta aikaa, mutta myös ikimuistoisinta ja täynnä pieniä onnen hetkiä, joihin voi tarttua stressinkin keskellä. Pikkuhiljaa olen oppinut, että täydellisen järjestyksen tavoittelun sijaan kannattaa ryömiä ipanan kanssa lattialla, lukea yhdessä kirjoja ja leikkiä kukkupöö-leikkejä :) Eikä se haittaa, jos ei aina jaksa olla pirteä ja iloinen.

Tämän pienen zen-mietiskelyn jälkeen voisi muista kuulumisista mainita sen verran, että ipana liikkuu jo kovaa vauhtia. Armeijahenkinen ryömiminen on astunut kuvioihin, eikä konttamisen oppiminenkaan enää kaukana ole :) Sitteristä ollaan luopumassa (haluaisi karata siitä o.O) ja tilalle on tullut kävelytuoli. Ruoka syödään jo joka aterialla syöttötuolissa. Ikää Pepillä tulee tämän kuun lopussa 7 kuukautta, vaikka tuntuu, että vastahan se oli semmonen avuton minivauva :') <3

Ensimmäinen joululahjaprojekti on (toivottavasti) pikapuoliin valmistumassa, joten luultavasti postailen sitten siitäkin tänne, palaillaan siis seuraavaksi taas käsitöiden merkeissä! :)

torstai 7. marraskuuta 2013

11 yrttiä käsille

Talvi tuo aina tullessaan kuivat kädet. Tänä vuonna ne ovat päässeet kuivumaan niin pahasti, että äitini ja mies oli kumpikin ihan silminnähden kauhuissaan kun näytin kämmeniäni lähietäisyydeltä. Niillä voisi varmaan kohta hioa tuon keittiön rupsahtaneen ruokapöydän... Olen kokeillut apteekin nopsaan imeytyvää Avene-rasvaa, laittanut nukkumaan mennessä paksun kerroksen Bevita-voidetta ja päälle sukat (ei oo semmosia asiaan soveltuvia puuvillahanskoja) ja kuluttanut yhen Pepin Libero-rasvan loppuun. Ei auta.

Tänään sitten Prismassa päätin, että kokeillaan nyt (taas) jotain uutta. Kuten aiemminkin mainitsin, on ainakin meidän lähi-Prisma kunnostautunut viime aikoina ekohippeilytuotteiden saralla, mikä ilahduttaa tietenkin kovasti. Arvoin sitten, että raaskinko panostaa n. 12€ maksavaan Frantsilan 11 yrtin käsivoiteeseen vai otanko kolmasosan maksavaa Neutrogenaa. Onneksi panostin siihen Frantsilaan.



Kyseessähän ei siis ole sertifioitu luonnonkosmetiikkatuote, mutta luomu kuitenkin. Voide imeytyy tosi nopsaan, mikä on ihan ehdottoman tärkeää ainakin minulle. Ei arkena ole aikaa istuskella sohvalla ja hieroskella rasvaa käsiin kymmeniä minuutteja, vaan minuutin päästä pitää todennäköisesti olla poimimassa tuttia/leluja/lasta jostakin. Lisäksi tuoksu on sopivan mieto. Kosteutusteho on kuitenkin nopeasta imeytymisestä huolimatta hyvä. Apteekin Avene-rasvassa oli juuri se vika, että se kyllä imeytyi kuin unelma, mutta aika kevyeksi jäi kosteutuskin.

Nähtäväksi vielä jää, miten tuo pitkässä juoksussa toimii, mutta ensivaikutelma on ehdottoman positiivinen :) Näitä meikäläisen hiekkapaperitassuja ei hetkessä paranneta, mutta jospa tämä tästä lähtisi parempaan päin menemään.