Tietoja minusta

Oma kuva
Rakastan askartelua ja näpertelyä, mutta teen harvemmin mitään valmiiden ohjeiden mukaan. Käsillä tekeminen on hemmottelun ohella pieni pako arjesta :)

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Ompelukone tuli taloon... ja lähtee saman tien

Otin äipältä lainaan ompelukoneen. Aiempina vuosina minun ja tasaisesti raksuttavan Toyotan kohtaamiset ovat olleet tuskanhien ja kyynelten sävyttämiä, mutta en silti ole vielä lannistunut (tai en ollut kun koneen päätin ottaa). Toissa keväänä kokeilin ommella itselleni mekkoa. Noh, kangas loppui kesken ja istuvuus oli ihan mitä sattuu, joten siitä mekosta tuli kotikutoisen näköinen paita, johon on tuhlattu kallista kangasta -.-

Tänä vuonna päätin tyytyä hieman vähempään ja ommella kissanmuotoisen pallukan, eräänlaisen pehmolelun siis. Äipän kanssa tehtiin kotona koevedos ja siitä tuli ihan ok, joten onnistumiselle ei näyttänyt olevan mitään järjellistä estettä. Kotona sitten rupesin värkkäämään ja kaikki meni ompeluosioon asti hyvin (tämäkin oli suuri yllätys, koska yleensä homma kosahtaa minulla jo leikkausvaiheessa...). Jostain syystä omaan kuitenkin niin ruppanan hahmottamiskyvyn, että ompelin yhden palan väärinpäin, unohdin laskea, mihin saumoihin korvat tulee ja kun pikaratkaisuna päätin ommella korvat vain kankaan päälle, enkä saumoihin, onnistuin länttäämään toisen niistä kissan takaraivoon... En oikeasti ymmärrä, miten olen päässyt lukiossakin geometriasta läpi...

Sain tästä episodista aika muhkeat uhmaikäraivarit, ja tällä kertaa päätinkin, että ompelukone lähtee takaisin äipälle, enkä edes yritä uudestaan. En vain jaksa sitä, kun lanka jatkuvasti sylttää, aina on joku pala väärässä paikassa väärinpäin ja lopulta alulanka lopahtaa. Virkkaaminen on vaan NIIN paljon helpompaa.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aina, kun itse ompelen, joudun yleensä purkamaan jotakin. Silti olen ollut hirmu tyytyväinen, kun löysin tuon ompelukoneeni Oulun kontista kahdella kympillä viime vuonna. Siellä oli kaikki muuten niin ylihinnoiteltua (esim. likaisia sohvia sadoilla euroilla), että olin tosi hämmästynyt, kun löysin toimivan ja ehjän koneen niin halvalla. Siinä oli käyttöohjeet ja puolat ja paininjalat ja kaikki mukana. No, onhan se vanha, ja sillä on joku ihmistenvastustusongelma niin että se esim. ei suostu yleensä tekemään siksakkia. Siksi (ja vähäisten ompelutaitojeni takia) tyydynkin yleensä ompelemaan vain verhoja tai tyynyliinoja tai muuta suht yksinkertaista. Sinulla sentään on kunnianhimoisemmat tavoitteet! Älä luovu niistä :) -B

Kristiina kirjoitti...

Vau, aika hyvä löytö kyllä, jos Kontista bongaa noin halvalla toimivan koneen :) Mulla tahtoo olla tuon ompelun kans, ettei maltti riitä. Tuntuu vaan, että minua ja ompelukonetta ei oo luotu toimimaan yhdessä :D Virkkaus on siitä ihanaa, että siinä ei voi kahessa sekunnissa ajella ihan mihin sattuu :P