Tietoja minusta

Oma valokuva
Rakastan askartelua ja näpertelyä, mutta teen harvemmin mitään valmiiden ohjeiden mukaan. Käsillä tekeminen on hemmottelun ohella pieni pako arjesta :)

tiistai 6. joulukuuta 2011

Kosmetiikkapohdintaa ja hormonihirviöitä

Aina välissä tulee mietiskeltyä, mitä sitä kaapii naamaansa joka päivä. Kuten jo aiemmin olen täällä hehkuttanut, olen siirtynyt shampoo- ja kasvojenhoitolinjalla Lushin tuotteisiin, koska niissä on käytetty kovasti luonnon aineita ja "vähän tai ei ollenkaan" säilöntäaineita. Olen kuitenkin huomannut, että useasta itse käyttämästäni tuotteesta löytyy mm. parabeeneja (methylparaben, propylparaben), ja se vähän häiritsee. Koitin googlailla parabeenien vaikutusta, mutten löytänyt varmoja viitteitä kuin siitä, että ne voivat aiheuttaa allergiaa. Parabeeneja kuitenkin lytätään vähän joka paikassa ja niiden käyttämättömyydestä on tullut mainostuksen arvoinen asia.

Parabeeneja tai ei, olen tykännyt lusheistani kovasti. Pidän niitä eräänlaisena kompromissina tavallisen kosmetiikan ja luonnonkosmetiikan välillä. Tärkeää kun kuitenkin on, että ne tekevät tehtävänsä kunnolla. Kokeilin joskus pari vuotta sitten pesupähkinöitä eli äärimmäisen luonnollista kosmetiikkaa. Ajatus niiden takana on tosi hyvä, mutta ainakaan minulla ne eivät riittäneet hiusten pesuun. En myöskään tykännyt niistä keitetyn pesuliuoksen hajusta. Luonnollisuuden vuoksi en ole aivan valmis luopumaan luksuksesta ja käytännön toimivuudesta.

Tässä surffaillessani löysin toisaalta kotimaisen (ja vielä luonnollisemman) vaihtoehdon Lushin tuotteille: http://www.vihreakosmetiikka.fi/ . Hinnat näyttivät olevan aika hyvin kohdillaan, joten noita voisi ihan hyvin kokeilla.

Kosmetiikan lisäksi halusin niputtaa tämän aiheen alle myös hormonipohdintaa, koska kaikenlaisten ylimääräisten aineiden päätyminen kehoon on ollut kovasti mielen päällä. Kuuden vuoden tiiviin popsimisen jälkeen päätin terveydellisestä syystä luopua e-pillereistä. Tuo terveydellinen syy oli yksinkertaisesti se, etten enää osannut sanoa, tuleeko mömmöistä minulle sivuvaikutuksia. Säikähdin hiukan itsekin, kun tajusin, etten enää huomaisi, jos jotain sivuvaikutuksia olisi, koska en muista, millaista on olla ilman. Ensin ei ollut tarkoitus edes tänne koko aiheesta kirjoittaa, mutta tulin siihen tulokseen, että aika monelle nuo pyörylät ovat osa arkea, ja erilaisia mielipiteitä kaivataan. Olen ollut lopettamispäätökseeni tosi tyytyväinen. Energia on lisääntynyt, enkä enää makaa niin paljon ameebana sohvalla tai vedä kauheita kilareita tiskeistä. Olen kaikin puolin iloisempi ja pirteämpi, välissä jopa vähän liiankin... Vaikka salaa toivoinkin, niin laihtunut en ole, mutta ruokahalu tuntuu vähän pienentyneen ja ehkä nesteturvotus on hiukan vähentynyt. Tärkeintä on kuitenkin juuri tuo mielialojen normalisoituminen :)

Hyvistä ja huonoista vaikutuksista seuraakin taas aasinsilta kosmetiikkaan. Kun aloitin pillereiden syönnin silloin joskus vuonna nakki ja muusi, kärsin toooosi huonosta ihosta. Pelkäsin, että finniongelma räjähtää taas käsiin, mutta onneksi niin ei ainakaan vielä ole käynyt. Olen toisaalta hoitanut ihoani superahkerasti ja löytänyt uuden, luonnollisen naamanhoitotuotteen, nimittäin Molkosanin. Se on sitä karsean hajuista herajuomaa, jossa on kovasti maitohappoa. Surffailin netissä ja törmäsin seikkaan, että Molkosania voi käyttää myös desinfioimaan kasvoja, kunhan sen laimentaa reippaasti. Niinpä hipsin luontaistuotekauppaan ja annoin kasvoilleni viikon tehokuurin. Kasvopesun jälkeen sekoitin iltaisin teelusikallisen Molkosania lasilliseen vettä ja sivelin vettä kasvoille pumpulilapulla. Laimennuksen jälkeen hajukin onneksi hävisi, joten miellyttävyys ei siitä kärsinyt. Ihoni tykkäsi pikku puhdistuskuurista ihan silminnähden, ja muutamat piinanneet näpyt kuihtuivat ^^

Toinen näppylöiden hävittäjä ja ihan jokapaikan pelastaja on puhdas teepuuöljy. Äiti on hoitanut sillä minun ja veljeni rymyruhjeet kun olimme lapsia, ja nyt aikuisenakin käytän sitä desinfiointiaineen sijaan. Teepuuöljy on eteerinen öljy, joka nimenomaan desinfioi. Siksi sitä voi tunkea haavoihin, finneihin, palovammoihin, sääskenpuremiin jne. Sitä ei saa kuitenkaan missään nimessä laittaa silmien lähelle tai käyttää herkillä ihoalueilla laimentamattomana. Teepuuöljy on minulle yksi niitä kosmetiikkajuttuja, joita pitää aina olla kaapissa ja matka-apteekissa :)

Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua, että olen jauhanut ihan tarpeeksi. Oma pönttö on aivan sekaisin, eikä tämän postauksen johdonmukaisuudessa taida olla juuri kehuttavaa. Koin kuitenkin tärkeäksi jauhaa välillä tämmöistäkin, kun kuitenkin kauneudenhoidosta ja hyvinvoinnista täällä niin usein kirjoitan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Kokeilin joskus pari vuotta sitten pesupähkinöitä eli äärimmäisen luonnollista kosmetiikkaa. Ajatus niiden takana on tosi hyvä, mutta ainakaan minulla ne eivät riittäneet hiusten pesuun."

En ole koskaan kuullut, että sellaisia olisi hiustenpesuun, nehän on tarkoitettu vaatteiden pesuun? Ilmeisesti minulla on mennyt joku pesupähköinöiden käyttötarkoitus täysin ohi :) Itse olen käyttänyt niitä pyykkäämiseen, siihen ne toimivat mielestäni loistavasti.

Hyvä, että sinäkin olet kiinnostunut turhien hormonien ja mömmöjen syömisestä! Suosittelen sellaista kirjaa kuin Tiedätkö mitä lautasellasi on. Se on tosi hyvä kirja, vaikkei se muistaakseni kosmetiikkaan keskitykään.

-B

Kristiina kirjoitti...

Netistä löytyi semmonen ohje, millä pystyi tekemään pesuliosta keittämällä niitä pähkinöitä. Se hankaluus tuli oikeestaan siinä, että sitä vettä oli tosi vaikea annostella ja saada pysyyn tukassa sen aikaa, että se olis pessy kunnolla... Pyykinpesussa ne on varmaa parempia ku eikö ne laiteta kokonaisena johonki pesupussiin tms.? Oon miettiny noitten erinäisten kirjojen lainaamista, mutta vielä en oo saanu aikaan. Tuoki vois olla iha mielenkiintoista luettavaa :) Kyllähän nuo elintarviketeollisuus ja kosmetiikkakin kytkeytyy monissa paikoin yhteen ku samoja mömmöjä niissä monesti käytetään.

Anonyymi kirjoitti...

Joo, ne laitetaan pesupussiin. Yleensä kaksi pähkinää riittää, ja ne voi käyttää kahteen kertaan. Kerran myös poistin tahran vaatteesta hankaamalla sitä pesupähkinällä.

Suosittelen kyllä tuota Lautas-kirjaa. Se oli jonkun ruotsalaisen kirjoittama. En oo sen lukemisen jälkeen hirveästi syönyt leipää, enkä tosiaankaan sen takia, että mua kiinnostais jokin karppaushömpötys, vaan siksi, että suurin osa leivistä on täynnä moskaa: leipien ei anneta kohota kunnolla kuten ennen vanhaan, koska aika on rahaa, joten ne tungetaan täyteen keinotekoisia kohotusaineita, ym. -B

Kristiina kirjoitti...

Noita pesupähkinöitä vois kyllä joskus kokeilla pyykinpesuun :) Ite oon niin laiska, etten varmaan mistään ruoka-aineesta osais täysin luopua, mutta kyllä sitä nykyään tulee tarkemmin katottua, mitä missäkin on. Esim. jogurtin oon vaihtanu luonnonjogurttiin just lisäaineiden ja suurien sokerimäärien takia. Kyllähän siihen ite tulee sitä sokeria kans aika paljon lisättyä, mut ainaki tietää kuin paljon :D