Ensimmäisiä amigurumeja

Kuten jo tuossa aloitustekstissä mainitsin, olen tässä hiljattain innostunut virkkaamaan amigurumeja. Amigurumit ovat lähtöisin japanista ja niillä tarkoitetaan virkattuja tai neulottuja nukkeja sun muita ötököitä. Niitä on helppo tehdä ja ennen kaikkea ne ovat valmiina tosi söpön näköisiä. En ole omissa luomuksissani käyttänyt juuri muita kuin pallon ohjetta, jonka löysin täältä: http://www.kaspaikka.fi/koti/savonlinna/pallonvirkkaaminen.pdf . Kokeilin kyllä erään kerran tehdä söpön koirankin, mutta sanotaanko näin, että siitä tuli hiukan julkaisukelvoton... Enimmäkseen olen lähtenyt liikkeelle tuosta pallosta ja muokannut sitten tarpeen mukaan.

Tämä pikkuinen siili on ensimmäinen amigurumini. Virkkasin sen pallon ohjeella täyttöön asti, jonka jälkeen vaihdoin lankaa, tein pari normikierrosta ja kavensin. Hyvin helppo tapaus siis.

  

Nämä kaksi kaverusta syntyivät sitten tuon siilin jälkeen. Jossain vaiheessa huomasin, että olen tehnyt silmukat ihan päin mäntyä, minkä vuoksi kaikki ensimmäiset tekeleeni ovat niin tuhottoman pieniä. Kiinteiden silmukoiden sijaan olin käyttänyt piilosilmukoita, joita jossain kuvailtiin "hyvin mataliksi ja huomaamattomiksi"... Ei mikään ihme, että käsialakin oli tuhannen tiivistä ja pikkuruista. Olen kuitenkin käsitöiden suhteen sen verran optimistijolla, etten piittaa, millä siihen lopputulokseen päästään, kunhan vain päästään.

 

Tämä karvamonsteri on tehty jo ihan oikeaoppisten silmukoiden mukaan ja on luonnollisesti lajitovereitaan isompi (ja nopeampi toteuttaa). Tein sille silmät pimeässä hohtavasta Cernit-massasta, joka on muuten lapsenmieliselle aikuiselle aivan unelmatavaraa. Odotin, että se hohtaisi vain himmeästi, mutta hohto olikin tosi voimakas kun noita silmiä vähän valotti ensin.

Amigurumien teko on siitä kiva harrastus, että valmista saa todella nopeasti. Aika monet viikkokausia kestäneet käsityöprojektit ovat jääneet malttamattoman luonteeni takia kesken, joten tuollainen parissa tunnissa toteutettava otus on keskittymiskyvylleni oikein passeli vaihtoehto. Kaikkein parasta kuitenkin on, että nähtävästi valmista ja suht hyvää jälkeä tulee myös silloin, kun tekee jotain perustavanlaatuisesti väärin. Ovat siis käsityötumpelon unelma :D