Joulupukin pikku apuri

Pari viime päivää olen ollut kuin ahkera tonttu konsanaan. Tässä hieman tuloksia:

Tänään värkkäilin tuota lyhtyä ja olin muuten ihan tyytyväinen, mutta kynttilä ei mahdu koloon ku nuo koristeet tulee tielle... #%!!@!1 Noh, hätäratkaisuna ajattelin pyöräyttää tuohon monttuun nuotion ja olen niinkuin sen olisi tarkoituskin olla siinä. Kynttilät kynttilälyhdyissähän on muutenkin ihan out, nuotiot sen sijaan kuuminta hottia.

Joulukorttilinjallakin katastrofi uhkasi tuon sinisävyisen kortin kanssa, kun huomasin, että pohja on niin tumma, ettei siihen voi laittaa mitään ohutta kuviota päälle. Hyökkäsin sitten lahjapaperirullan kimppuun ja hyvähän siitä loppupeleissä tuli :) Juuri tämmöisissä hätätilanteissa selittyy se, miksi en pidä ompelemisesta. Siinä pitää purkaa, aloittaa alusta, purkaa taas, nysvätä ihan hullun lailla. Askarrellessa hätäratkaisu löytyy huomattavasti helpommin, eikä hommaa yleensä edes tarvitse aloittaa alusta.

Vielä olisi ihan simona hommia jäljellä. Vaikka välillä stressaakin niin nautin tästä näpertelystä, tulee pikkuhijaa jouluinen mieli :)